Portfoliopysäkki 1.

Portfoliopysäkki 1.

Pohdintaa oppimisesta ja oppimiskäsitykseni

Oppiminen on mukavaa, kun on rauhallinen ja sopiva oppimisympäristö. 

Oppiminen

Kun ihminen hallitsee jonkin uuden asian tai taidon, on tapahtunut oppimista. Aluksi saadaan tai hankitaan eri tavoin tietoa uudesta asiasta. Tieto saattaa olla hyvin huteraa ja epävarmaa aluksi, mutta tiedon määrän kasvaessa ja tarkentuessa siihen voi nojautua varmemmin. Oppiminen voi olla osittaista, silloin osaa jonkin asian tehdä puoleen väliin tai tietää jostakin kokonaisuudesta vain osan. Kun tiedon hallinta on täydellistä, sen hallinta on rutiininomaista ja kaikenkattavaa. Silloin jokin tehtävä on helppo suorittaa enemmän sitä ajattelematta tai vastauksen anto sujuu suurempia ponnisteluja vaatimatta (kuinka paljon on 1+1=2). Kokonaisvaltaiseen oppimiseen liittyy tiedon hankinnan lisäksi, tiedon jäsentelyä ja käsittelyä, arviointia ja mahdollisesti jatkotyöstämistä.

Milloin oppii parhaiten?

Mielestäni tieto tallentuu mieleen helpoiten silloin, kun asia on mielenkiintoista. Opettajan tehtävänä onkin motivoida ja tukea kasvussa oppilasta.  Olen huomannut, että jos opeteltava asia jostakin syystä kiinnostaa oppijaa paljon (motivaatio on korkea), syntyy herkästi tarkentavia ja oppimista edistäviä kysymyksiä. Esitystapa voi tehdä aiheesta kiinnostavan tai sitten asian sisältö kiinnostaa omakohtaisuudellaan oppijaa. Usein, jos opeteltava asia esitetään käytännönläheisesti, oppiminen on minusta helpompaa. Silloin asiaa voi hyvin soveltaa omaan elämään ja se jää huomaamatta mieleen. Muutenkin, jos esitystavassa on jotakin joka herättää ajatuksia, asia saattaa olla helpompi oppia. Tietenkin on varottava, että oppimistilanteesta ei jää muistiin pelkästään jotain epäolennaista asiaa esimerkiksi opetustyyliin liittyen.

Kun mieli on virkeä ja fyysinen kunto on hyvä, on helppo keskittyä opiskeluun, eivätkä sivuseikat vie ajatuksia sivuraiteille esimerkiksi kipeä selkä vaikeuttaa opetukseen keskittymistä, kun tuolissa on koko ajan vaihdettava asentoa.

Kuinka opettaisin alaani?

Käytännönläheisiä esimerkkejä ja opetustapoja on helppo käyttää puutarha-alan opetuksessa. Opetusta voi toteuttaa esimerkiksi autenttisissa olosuhteissa, vaikka kasvihuoneella käytännössä näyttäen viljelytekniikkaan liittyviä asioita. Oman tai opiskelijoiden työkokemusten esille tuominen opetuksessa lisää mielenkiintoa esimerkiksi työharjoittelussa koetut kokemukset tuovat elävyyttä opetukseen. Muutenkin kaikki käytännönläheiset esimerkit ovat mukavia opetuksessa ja tehtävissä (caset), jos ne esitetään mielenkiintoisesti. Samaten ammattitaitoiset vierailijat tuovat opiskeluun elävyyttä ja käytännönläheisyyttä ammatilliseen opiskeluun esimerkiksi paikallisia viljelijöitä voi hyvin hyödyntää jonkin aiheen opettamisessa. Silloin usein saa kuulla myös ammatissa toimivien toiveita tulevista osaajista, mitä heidän olisi tärkeä osata.

Minulle ammatillisesta koulutuksesta on jäänyt hyvin mieleen vierailut puutarhoilla ja ammattilaisten tapaamiset. Erityisesti asiaansa perehtyneet ja aiheesta innostuneet asiantuntijat ovat painuneet muistiin. Minusta on tärkeää saada jo opiskeluvaiheessa käsitys alan tilanteesta esimerkiksi mikä on markkinatilanne tai minkälaisten vaikeuksien kanssa alalla taistellaan.

Asioita, jotka vaikuttavat oppimiseen

Jos asia, esitetään tylsästi tai pitkäveteisesti, ei mielenkiintoinenkaan aihe jaksa herättää mielenkiintoa opiskella sitä. Olen huomannut, että vaikka opeteltava aihe liittyisi omiin harrastuksiin, ei tylsä tai epäselvä esitystapa saa aikaan kovin tehokasta oppimista. Toisaalta taas, jos esiintyjä on kiinnostava, ennakkoon tylsältäkin kuulostanut asia voi olla mukaansa tempaava ja jäädä huomaamatta loistavasti mieleen. Esimerkiksi, kun osallistuin kurssille, joka oli minulle erityisen tutusta aiheesta, eläväinen ja asiansa hyvin hallitseva opettaja sai minut silti kiinnostumaan opetuksesta ja olemaan aktiivisesti osallisena siihen. Meillä oli yhteinen intohimon kohde ja kouluttaja toi sen omalta osaltaan taidokkaasti esille. Kouluttajasta välittyi ammattitaito ja vuosia kerätty kokemus koko olemuksesta.

Jos opiskelutilanteessa on ilmassa jotakin jännittävää, on vaikeaa keskittyä rauhassa olennaiseen oppimiseen. Silloin ajatukset harhailevat jännittämisen syyssä esim. oma puhevuoro tai jokin jännittävä tuleva tehtävä. Liian kova jännittäminen saa muut toiminnot aivan lukkoon.

Myös väsymys haittaa oppimista. Väsyneenä voi konemaisesti tankata mieleen asioita, mutta silloin on vaikeaa oppia hallitsemaan asiaa oikeasti. Esimerkiksi usein, kun olen lukenut tenttiin väsyneenä, opiskelu on ollut tyhjää pänttäämistä kokonaisuuden todellisen hahmottamisen sijaan. Olen huomannut myös, että väsyneet opiskelijat keskittyvät huonosti opetukseen.

Aikaisemmalla AC-kokoustamis kerralla puhuimme, että opiskelu on helpompaa, jos oppimistyyli on itselle sopiva. Minun oppimistyylini on 40% visuaalinen ja kinesteettinen 60%. Voi, olla että harrastukseni ja työ on vaikuttanut oppimistyylin muovautumiseen geenien lisäksi, mutta tällä voi ehkä selittää miksi viihdyin ammatillisessa koulutuksessa paremmin kuin lukiossa. Lukiossa suurin osa opetuksesta oli lähinnä luennointia. Olen aina ollut tunnollinen opiskelija, ja tehnyt tehtävät heti koulun jälkeen, jotta ne eivät vaivaisi mieltä enempää vapaa-ajalla. Oppiminen on nuorempana saattanut olla välillä aika pinnallista, ehkä johtuen juuri vääristä opetustavoista, olen halunnut pian eroon epämukavista asioista. Nyt huomaan, että opiskeluni on erilaista. Yritän järjestää niin, että opiskeluun liittyvä aika on laatuaikaa (oma rauhallinen aika) ja pitää vanhastaan nousevan stressin tehtävien suorittamisesta poissa.

Oppimista pystyy siis selvästi oppimaan ja kehittämään. Minusta olisikin tärkeää, että oppilaita ohjattaisiin löytämään heille sopiva oppimistapa. Toiset oppilaat voivat tarvita aikaa rauhassa miettiä uutta asiaa, toiset taas mielellään ryhtyvät heti soveltamaan tietoa ja aloittavat tiedon käytännön testaamisen.

Nykyään ajatellaan, että oppiminen ei ole passiivista vastaanottamista, vaan oppija rakentaa tiedon itse jäsentämällä informaatiota aikaisemman tietonsa ja kokemustensa pohjalta (konstruktiivinen oppimisnäkemys).  Huomaan, että omat viimeisimmät opiskelumuistot ovat lähimpänä tällaista ajattelutapaa. Varhaisemmat muistot ovat hyvin perinteistä opettajan johdolla tapahtuvaa oppimista.

Minusta ajatus siitä, että oppija rakentaa tiedon itse, tuntuu vapauttavalta ja innostavalta. Ohjaajan arvokas tehtävä onkin avustaa ja motivoida oppija tiedon hankintaan ja käsittelyyn. Alkuun on selvitettävä lähtökohdat ja sitten sovittava sopiva etenemistapa. Joskus aikaisemmat kokemukset voivat luoda negatiivisen ennakkokäsityksen uutta asiaa kohtaan, jolloin ohjaajan tehtävänä onkin herättää oppilaan mielenkiinto uudelleen.

Oppimisnäkemykseni tuntuukin olevan aika ihmisläheinen ja luovuuteen ohjaava. Yritän nähdä mahdollisimman tarkasti oppilaan lähtötilanteen ja ohjeistaa alkuun selkeästi ja motivoiden.

Mukavaa yhdistää uusia taitoja ja tehdä taulukoita :)

Lähteet: Lähteinä kaikki aikaisemmat eApe luennot

17.6.15 Mitä oppiminen on?

Tänään oli aiheena oppiminen.
Olemme valmistelleet omassa asiantuntijaryhmässä esityksen miten oppimista ohjataan liittyen viikon aiheeseen.

Toisten ryhmien esityksissä oli liitteenä mielenkiintoisia testejä, joiden avulla pystyi selvittämään omaa oppimista. Tulokset kertoivat minusta hyvin siitä, minkälainen oppija olen.

Testien mukaan olen opinoissa menestymiseen pyrkivä opiskelija. Sovellan määrällisiä ja laadullisia opiskelutapoja. Arvostan luontevaa keskustelua asiasta opettajien ja opiskelijoiden kanssa (olen huomannut, että keskustelu todella herättää minut aiheeseen).
Olen pinta- ja syvä oppimisen suhteen molempia yhtä paljon (taulukon puoliväli).
Yllätyin, mutta huomasin todeksi, että olen visuaalinen (40%) ja kinesteettinen (60%) opiskelija. Ajattelin, että ehkä iän mukaan olen hieman muuttunut opiskelutyyliltä. En ole enää passiivinen kuuntelija, vaan opin tekemällä ja näkemällä. Ehkä työelämä ja harrastukset ovat vahvistaneet käsillä tekemistä.
Testin mukaan minun vasen aivopuolisko on vahvempi (tosin se vaihtelee, kun näin kuvion suunnan vaihtuvan).

On totta, että opettaja ei työssään alituiseen pohdi, opiskelijoiden opiskelutyylejä, mutta voisi olla hyvä jossakin opintojen vaiheessa opettaa opiskelijoille eri opiskelutapoja.  Tuntuu, että olisin voinut itse siitä hyötyä nuorempana.
Erityisesti, jos jollakin oppilaalla on oppimisvaikeuksia, niitä voi purkaa pohtimalla, voisiko joku toinen opiskelutapa sopia paremmin tai voisiko nykyistä tapaa täydentää jollakin keinolla. Esimerkiksi, jos opiskelija on vaikea muistaa jotakin asiaa, vaikka yleensä oppii hyvin kuuntelemalla, oppimista voisi koettaa täydentää ottamalla aiheeseen liittyvä kuva kameralla.

Pohdimme kotiryhmässä eri oppisnäkemyksiä. Tulimme siihen tulokseen, että behaviorismi ei ole aivan vanhanaikainen näkymys. Sitä voi hyödyntää jonkin perusasian opettamisessa, jos tekeminen täytyy saada toimimaan automaationa kuten autolla ajossa jalat ja kädet.
Nykyinen oppisnäkymys on eniten konstruktivistinen. Siinä oppiminen ei ole passiivista vastaanottamista, vaan oppija rakentaa tiedon itse jäsentämällä annettua informaatiota aikaisemman tietonsa ja kokemukstensa pohjalta.
Minusta on tärkeää ja mielenkiintoista muistaa, että ihmisen toimintaa vaikuttaa paljon aikaisemmat kokemukset ja tiedot.

Ohjaajana toimiessa on tärkeää kuunnella herkällä korvalla ohjattavaa. Silloin selviää hänen aikaisemmat tiedot ja näkemykset, ja yhdessä voidaan rakentaa tulevat tavoitteet ja toimintasuunnitelmat.

On tärkeää tiedostaa oma oppimisstrategia, jotta voi laajentaa sitä ja ottaa muita oppimiskeinoja käyttöön. Omat nykyiset strategiat voivat olla joiltakin osilta puutteellisia tai epäsopivia. Tällainen aiheuttaa minusta turhaa stressiä ja epämukavuuden tunnetta (taistelee omaa luontoaan vastaan) opiskellessa, jos pakosta tekee työtä itselleen sopimattomalla tavalla. Silloin suorittaa herkästi opiskelun nopeasti ja lopullinen tulos voi olla huono. Huomaan, että sen etten viihtynyt aivan parhaimmalla tavalla lukiossa voi selittää sillä, että siellä opetus oli paljon kuunteluun perustuvaa. Minulle olisi voinut sopia muunlaiset opetustavat, joita käytettiin esim. ammattikorkeakoulussa enemmän.

Syvätason opiskelija pyrkii ymmärtämään kokonaisuuksia ja sijoittamaan asian laajempiin kokonaisuuksiin. Syvätason opiskelija selvittää tavoitteet ja vaatimukset. Pohdimme, että onko tämä paras opiskelustrategia ja totesimme, että ei välttämättä. Minusta liiallinen vaatimuksiin tuijottaminen voi olla oppilaalle stressaavaa. Jos opiskelu keskittyy vain liiaksi vaatimusten täyttämiseen (hyvä arvosana), todellinen asian hallinta voi jäädä sivuseikaksi. Tasapainoinen syvätason opiskelu on parhaimmillaan hyvää opiskelua.

Ensimmäinen ilta AC:llä

Nyt on takana ensimmäinen oikea tapaaminen AC:lla. Onneksi ennätin hyvin töistä paikalle ja pystyin rauhassa valmistautumaan jännittävään iltaan. Ja kaikista parasta on, että nettiyhteys näyttää toimivan.
Olimme tämän illan koolla koko opintoporukan kesken. Käsittelyssä olivat opettamiseen liittyvät lakiasiat. Olimme oman asiantuntijaryhmän kanssa valmistaneet esityksen aiheesta kuinka huolehdit opiskeluympäristön turvallisuudesta opettajan työssä. Minun tehtävänäni oli tutustua aiheeseen ammatillisen peruskoulutuksen lain kautta.

Tuntui helpolta samaistua ammatillisen peruskoulutuksen näkökulmaan, ja pohtia turvallisuus asioita sitä kautta. Erityisesti työskentelyturvallisuuteen liittyvät asiat ovat jääneet mieleeni omalta opiskeluajaltani ja tietenkin niitä pohditaan myös nykyisin työssäni lähes päivittäin (oikeat työskentelytavat ja turvallinen ympäristö). Kokosin tehtävästä mindmap kaavion google driven avulla. Olin kovin innostunut, kun osasin tehdä sellaisen kaavion. En ole muistaakseni ennen sellaista tehnyt, mutta se onnistui mukavasti.

Tuntuu, että olen rohkaistunut hienosti tietokone jutuissa viimeaikona. Ehkä tällainen etäopiskelu antaa mahdollisuuden tutustua tietokoneen tarjoamiin mahdollisuuksiin rauhassa, toisin kuin tunnilla käytävä kiivastahtinen atk-opetus. Sellaisesta perinteisestä atk-tunnista koulussa, on jäänyt hieman kammo. Opettaja näyttää mallia luokan edestä omalla koneella, ja oppilaat pysyvät sen aikaa perässä, kun pystyvät seuraamaan, iiks :)


Nyt valmistelemme tehtävää nro.4. Aiheenamme on: Miten ohjaan oppimista ammatillisena opettajana? Miten oppimista ohjataan? Kokosimme aluksi tietoa powerpoint pohjalle ja sitten kokoonnuimme AC:lle katsomaan , mitä oli saatu tehtyä ja miten laaditaan valmis esitys. Aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta tieto on paljon sellaista, mitä opettajan työssä automaattisesti tekee. Nyt toiminta jäsentyy tarkemmaksi tiedoksi tehtävän avulla.

Työssäni teen paljon neuvontaa. Annan asiakkaille ohjeita ja neuvoja kuinka hoitaa kasveja oikein. Olen pohtinut neuvonnan ja ohjaamisen/opettamisen eroa. Tarkoittavatko ne samaa? Ehkä neuvonta on suorempaa tiedon ja vinkkien antamista. Neuvoja vastaa suoraan kysymykseen.
Ohjaamisessa työskentely on enemmän vuorovaikutteista. Opettaja antaa välineitä kuinka opiskelija löytää tietoa ja pystyy käsittelemään sen niin, että siitä tulee tuttu asia. Oppilas oppii tuntemaan uuden asian niin, että pystyy hallitsemaan sen vaivatta ja ehkä jalostamaan eteenpäinkin.

Hienoa AC-toimii :)

AC testailua

Tänään kokeiltiin ensimmäisen kerran kuinka AC-kokoustaminen onnistuu kotoa käsin. Onneksi ohjelma toimi :) Olin joutunut sen eteen tekemään hieman sijoituksia. Vanha nettiliittymäni oli vain 3G, joten nyt minun oli hankittava 4G yhteys. Sitä varten tuli ajankohtaiseksi myös uusia puhelin, jotta pystyn nyt sitä kautta jakamaan yhteyden tietokoneelle. Puhelimesta olen aika innoissani. Nyt netti toimii sujuvasti ja pystyn tarkistamaan erilaisia tietoja hetkessä, vaikka olen töissä ajossa menossa.

Tuntuu, että olen oppinut paljon uutta tietotekniikkaan liittyvää ja olen siitä aika innoissani. Ehkä osa tiedoista on vanhaa tuttua asiaa, mutta se tulee nyt uudelleen käyttöön ja käytäntöön. Tavallisesti olen hieman arka kokeilemaan uusia juttuja tietokoneella, mutta nyt tuntuu vain mielenkiintoiselta ja innostavalta. Uusi puhelin taisi toimia aika hyvänä palkintona tai houkuttimena opiskella uusia hieman jännittäviä asioita :)

Toivottavasti jatkossakin kokoustaminen sujuu hyvin, eikä yhteyden kanssa tule ongelmia. Jos yhteysongelmia tulee, täytyy koettaa sitten vaihtaa liittymää toiseen, ja toivoa, että sillä on parempi kuuluvuus asuinalueellani. Kuulin, että lähellä sijaitsevalla ammattikorkeakoulussa opetetaan myös AC:n avulla, ja sielläkin on mietitty kuinka kuuluvuus saadaan parhaiten toimimaan.

Viikonloppuna oli pienet kutsut, ja oli kiirettä töiden lisäksi vähän leipoa herkkuja. Vasta alkaneita opintojakin oli aihetta hieman juhlistaa :)

Toinen koulupäivä

Tätä kirjoittaessani olen jo kotona ja ollut päivällä töissä tuttuun tapaan. Aamulla oli hieman vaikeaa muuntua taas työssä käyväksi. Ehkä olisin mielelläni jäänyt Ouluun opiskelijaksi. Kuitenkin suuntasin töihin  pitämään kesäkukkapäivää asiakkailleni.

Toisena koulupäivänä pääsimme tutustumaan asiantuntija ryhmiimme ja aloittamaan yhteistyömme. Se oli mielenkiintoista ja saimme heti aikaiseksi hienon esityksen :) Nyt jäsentyivät eilistä paremmin se kuinka pystymme työskentelemään asiantuntija ryhmissä jatkossa. Otimme käyttöön google driven.  Teimme samalla myös työnjaon tulevaa lakitehtävää varten.

Aloitin tiedonhankinnan heti tänäiltana lakiaiheeseen liittyen. Jatkan asian käsittelyä huomenna illalla. Aluksi oli vaikeaa hahmottaa aivan varmuudella annettua kysymystä, mutta tutustumalla materiaaliin ja lukemalla uudelleen kysymys tehtävä alkoi hahmottumaan.

Olen nyt päivittäin käyttänyt optimaa ja se tuntuu jo tutummalta. Palasin tekemään omaa kesken olevaa esittelysivua. Sitä tehdessä totesin optiman käytön olevan hieman jäykkää, ja siksi päädyin portfolion teossa käyttämään bloggeria. Olen kerran aikaisemmin käyttänyt bloggeria blogin tekoon, joten ajattelin selviäväni tästä.

Toisesta koulupäivästä jäi hyvä mieli. Nyt jännityksellä odottamaan ensimmäisiä kokoustamisia. Saa nähdä kuinka tehtävien tekoon riittää aikaa ja jaksamista.

Omasta pihasta saa ihmeesti voimaa jaksamiseen töissä ja koulussa. Näin on hyvä lepuuttaa ajatuksia, että taas jaksaa :)

Ensimmäinen koulupäivä Oulussa 1.6.2015

Tänään alkoivat eApe opintoni Oulussa. Tapasin ensimmäisen kerran opiskeluryhmäni jäsenet ja tutustuimme opiskelussa käyttäviin menetelmiin. Oli mielenkiintoista nähdä uudet ryhmäläiset. Heillä oli niin monenlaisia taustoja, miksi olivat nyt aloittamassa opiskelua. Opiskelijoita oli tullut Ouluun aivan eri puolilta Suomea. Useilla oli jo vuosien opettajakokemusta. Minun nykyinen työni on kovin erilaista kuin opettajan työ.

Ensimmäisenä koulupäivänä saimme paljon tietoa opinnoista ja tulevista tehtävistä. Olo oli aika sekava, kun päivä päättyi, mutta jo nukkumaan mennessä oma mieli jäsenteli ajatuksia järjestykseen. En saanut heti nukutuksi, ja oli pakko kirjoittaa ajatuksia paperille ylös ja sillä tapaa kerrata päivän asioita. Sanotaan, että kun menee omalle epämukavuusalueelle, alkaa tapahtumaan oppimista. Ehkä nyt oli käynyt niin.

Paperille kirjautui muun muassa, että opinnot koostuvat: Ape opinnoista (nyt käynnissä), kasvatustieteistä (olen jo suorittanut), muista opinnoista (tutustuin niihin jo hakuvaiheessa ja uudelleen nyt illalla) ja työharjoittelusta (mielessä jo suunnitelmia kuinka toteuttaa).

Päivällä jännitti eniten  tutustua AC-kokoustamisohjelmaan, mikä oli minulle aivan vieras asia. Kuitenkin kaikki lähti toimimaan hyvin, ja nyt jää nähtäväksi kuinka sen käyttö alkaa sujumaan kotona. Ensin minun on vain parannettava nettiyhteyttäni täällä kotona, jotta yhteys olisi sujuva.

Illalla mietin majapaikassani vielä asioita, miksi valitsin tämän koulutuksen. Minulla on nyt halu kasvattaa ja päivittää taitojani, oltuani pitempään pelkästään työelämässä. Tunnen, että roolini töissä on kasvanut ja ajattelen, että lisää kouluttautumisesta on tässä hyötyä. Koulutus ja kokemus antavat varmuutta ja tukea työssä. Teen fyysisesti raskasta työtä, ehkä tulevaisuudessa olisi parempi tehdä kevyempää työtä. Pidän opetustyöstä.

Ensimmäisenä koulupäivänä puhuttiin myös siitä mitä ammattipedagogiikka on. Se antaa valmiuden ohjata oppilasta työelämän vaatimusten mukaisesti. Sana ohjaaminen, tuo minulle lämpimän tunteen ja innostuksen aiheeseen. Ammattipedagogiikassa substanssi osaaminen ja pedagoginen osaaminen ovat tärkeitä taitoja.

Tällaisin ajatuksin lähdin seuraavaan lähiopetuspäivään.