sunnuntai 18. maaliskuuta 2018
Laadukasta opetusta
Minulle oli aivan uutta, että oppilaitoksissa on omia laatujärjestelmiä. Se ei tietenkään kovasti yllätä, koska laatu on keskeinen asia monella tapaa erilaisissa tuotannon tehtävissä, palvelualalla ja melkein kaikessa mitä me teemme. Laatu liittyy muun muassa hyvän tuotteen tuottamiseen ja tehokkaaseen tuotantoon.
Laadukkaan opetuksen avulla oppilas oppii tehokkaasti ja syvällisesti. Oppiminen on oppilaan ja opettajan yhteistyötä, siksi on tärkeää, että heidän suhteensa on toimiva. Yleisin keino, jolla opettajat voivat seurata työnsä laatua, on palautekyselyt oppilailta.
Laatutyöllä pyritään siihen, että pystytään kehittämään toimintaa jatkuvasti. Koulut tekevät erilaisia arviointeja ja laativat laatujärjestelmän. Kouluissa asiakkaina ovat oppilaiden lisäksi, oppilaiden vanhemmat, kouluviranomaiset ja elinkeinoelämä.
Laadukas opetus on linjakasta opetusta. Silloin opetussuunnitelma on laadittu hyvin ja opetusmenetelmät tukevat tätä. Arviointi tulee myös olla linjassa opetussuunnitelmaan. Opetettava asia tulee olla olennaista oppimisen kannalta ja turha ylimääräinen tieto karsitaan pois. Opetusmateriaalin tulee olla selkeää ja ajanmukaista. Hyvä ja keskusteleva ilmapiiri edistää laadukasta oppimista.
Kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot 2002
Kasvatustieteen pedagogiset
perusopinnot
Olen suorittanut kasvatustieteen
pedagogiset perusopinnot vuonna 2001- 2002 Jyväskylän yliopiston avoimessa
yliopistossa Chydenius instituutissa. Suoritin nämä opinnot lukion jälkeen
välivuotenani.
Otin esiin vanhat opintokansioni
esiin, ja muistelin hieman minkälainen kurssi oikein oli. Tuntuu, että näistä
opinnoista on aikaa, eikä muistissa ole paljoa. Muista joitakin ryhmätöitä,
joita tehtiin yhdessä toisten luona tai kaupungin kirjastossa.
Minulla ei tuossa vaiheessa ollut
suurempaa kokemusta oikeasta opettajana toimimisesta ja ensimmäiseksi kansioni
avatessa vastaan tulee opettajan arvio portfoliosta ja siinä käy selväksi, että
opettajaharjoittelu on ollut minulle merkittävä kokemus. Tämän jälkeen tein
myös lyhyen sijaisuuden ylä-asteella eritysopettajana maahanmuuttajille.
Yllättyneenä luin ensimmäisiä
kirjoittamiani sivuja, joissa pohdin oppimaani ja omia ajatuksia opintojen
aikana ja huomaan, että olen pohtinut siellä opettajuuden ja hortonomin työn
sopivuutta. Totean lopuksi, että minulle sopisi myös kahden kiinnostuksen
kohteen yhdistäminen niin, että olisin puutarhatalouden opettaja. Tätä ajatusta
olen tällä hetkellä toteuttamassa, vaikka en muista tällaista kirjoittaneeni
portfolioon.
Kasvatustieteen opinnot seurasivat
pientä opiskeluopasta. Siellä kirjoitetaan, että opettaja rakentaa itse oman
opettajuutensa. Opettajuus ei rakennu tyhjästä vaan on vuoropuhelua toisten
ihmisten ja perinteiden kanssa. Opettaja ei täytä muiden esittämiä vaatimuksia
vaan nämä vaatimukset ovat enemmän opettajalle haasteita. Opettajan on
ratkaistava, mitkä vaatimukset hän asettaa ensisijaisiksi ja mitkä jättää
huomiotta. Opettaja on aina tekemisissä oppimisen kanssa, joten oppimisen
ymmärtäminen on opettajan ammattitaidon kulmakivi (Opiskeluopas 2001- 2002, 17).
Opettaminen on usein kutsumus ammatti, joten opettajuus on monella jo jollakin
tapaa valmiiksi rakentunut. Koulutus ja teoriatieto täydentävät ja vahvistavat
käsitystä opettajuudesta ja auttaa sen rakentumisessa ja antaa sille vankan
selkärangan.
Behaviorismin mukaan ihminen oppii ärsyke-reaktiokytkentöjen
avulla. Ihmisen spontaanista suorittamat teot vahvistuvat, kun niitä palkitaan
sopivalla tavalla (Kasvatuspsykologia 2001, 61- 62). Koulunkäynti perustuu
suurelta osin erilaisten ulkoisten suoritusten tekemiseen, on kuitenkin
tavoitteena opettaa tehtävien taakse menevää ymmärrystä ja ajattelua, tietoja
ja taitoja, joilla on kestävämpi merkitys kuin yksittäisillä suorituksilla
(Kasvatuspsykologia 2001, 76). Behaviorismin yksi ongelma on se, että siinä oppijalla
ei ole juurikaan älyllistä vastuuta vaan oppijan aktiivisuus on tiukasti
ohjattua tai suhteellisen sattumanvaraisesta toimeliaisuutta
(Kasvatuspsykologia 2001, 77). Tämä on alkeellisin teoria oppimisesta. Tämän
tyyppistä reaktio-palkinto opetusta hyödynnetään eläinten koulutuksessa
suurilta osin.
Kongnitiivinen oppimisessa
ajatellaan, että ainakin monimutkaisempien tietojen ja taitojen oppimisessa
oppijan aikaisempi kokemus ja tieto heijastuvat siinä kuinka hän oppii. Ihminen
nähdään aktiivisen oman toimintansa ohjaajana ja tiedon käsittelijänä. Ihminen
oppii aktiivisen yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen kautta. Ihminen on
tiedonkäsittelijä, joka enemmän tai vähemmän tietoisesti asettaa itselleen
tavoitteita ja voi myös ohjata itsenäisesti toimintaansa tavoitteiden suuntaan.
Oppija tulkitsee opittavaa asiaa sulauttaen sen aiempiin tiedollisiin
skeemoihin. Ihminen havaitsee sen, mitä aikaisempien tiedollisten skeemojen
perusteella etsii. Tämän seurauksena saadut tiedot muuttavat skeemoja ja vaikuttavat
uusien havaintojen muodostumiseen (Kasvatuspsykologia 2001, 83- 87). On
jokseenkin luontevaa ajatella, että aikaisemmat kokemukset vaikuttavat uuden
oppimiseen. Vaikutus voi olla positiivista tai negatiivista. Toisinaan
aikaisemmat kokemukset voivat estää uuden oppimista esimerkiksi liian vaikeaksi
koettu asia ei välttämättä herätä kiinnostusta oppijassa ennen kuin ongelma on
ratkaistu jollakin tapaa.
Piagen (konstruktiivinen käsitys)
mukaan ihmisen ajattelun ja tiedon muodot rakentuvat sen toiminnan ja
vuorovaikutuksen kautta, jolla yksilö sopeutuu ympäristöönsä. Henkilö liittää
uusia asioita skeemoihin eli sulattaa uudet ilmiöt (assimilaatio) olemassa
oleviin skeemoihin. Kehityksen lähtökohtana on ristiriita tai epätasapainotila.
(Kasvatuspsykologia 2001, 109- 111). Kun syntyy käsitys siitä, että ei tiedä
kaikkea jostakin asiasta, usein herää halu tietä asiasta lisää. Jokin muuttunut
tilanne voi myös pakottaa oppimaan uutta, jotta selviää tilanteessa edelleen.
Oppija on aktiivinen tiedon rakentaja.
Oppiminen on ihmiselle tyypillistä.
Tämä mahdollistaa ihmisen sopeutumisen moninaisiin elinympäristöihin. Oppiminen
perustuu ihmisen aivojen ja hermojärjestelmän adaptiivisuuteen, mikä luo
valmiudet yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen. Tullakseen tiedoksi informaatio
on oppimisen avulla tulkittava ja sen pohjalta on muodostettava
henkilökohtaisia merkityksiä, käsityksiä ja käsitteitä. Jatkuva ja elinikäinen
oppiminen on tietoyhteiskunnassa välttämättömiä niin yksilöiden kuin yhteisöjen
olemassaolon ja selviytymisen kannalta. (Opiskeluopas 2001, 60). Opettajan
työssä nähdään keskeisenä itse rakennettu asiantuntijuus sekä sitoutuminen
yhdessä työkavereiden kanssa koulun kehittämiseen (Opiskeluopas 2001, 54.)
Tietoa on paljon tarjolla ja sitä on osattava käsitellä niin, että se syventyy
ja jäsentyy. Turha ja väärä tieto täytyy tunnistaa. Opettajalla on suuri
merkitys siinä, kuinka onnistuneesti oppija uuden asian hallitsee.
Tässä lyhyesti kertausta ja
ajatuksia kasvatustieteen opinnoistani. Nämä opinnot selkeästi antoivat tukea
ja varmuutta jatkaa opiskelua, koska olen nyt tässä opiskelemassa
ammatilliseksi opettajaksi. Myös nykyinen työni, jossa olen saanut vastuuta ja
vapautta, on rohkaissut minua jatkamaan opiskelua työnohessa.
Opiskeluopas 2001- 2001.
Kasvatustieteen pedagogiset perusopinnot. Jyväskylän yliopisto. Avoin
yliopisto. Yliopistopaino.
torstai 15. maaliskuuta 2018
Itsensä johtaminen ja työhyvinvointi
Aloitin tämän kurssin suorittamisen kesäloman aikana ja nyt olen viimeistellyt sitä. En muista onko aihe minulle tuttu aikaisemmista opinnoista, mutta tämä aihe oli erityisen innostava ja hyvin ymmärrettävä. Raija Salmimiehen kirja onnistu itsesi johtamisessa oli mieluinen kirja. Kirja on kirjoitettu ymmärrettävästi ja tuntuu kuin kirjoittaja olisi kovasti samalla aaltopituudella kanssani.
Alkuun ymmärsin tehtävä annon hivenen väärin, mutta huomasin virheeni ja jatkoin vastausteni työstämistä. Erityisesti työhyvinvoinnin osalta jouduin tekemään täydennöksiä ja tuntuu, että voisin jatkaa vastausteni käsittelyä vaikka kuinka.
Itsensä johtamisella tarkoitetaan itseensä kohdistuvaa vaikuttamista ja kurinalaista itsensä ohjaamista. Tämä on jatkuvaa muuttumista, uuden oppimista ja vanhan poisoppimista, juurtuneiden asenteiden ja uskomusten kyseenalaistamista sekä ennen kaikkea vastuun ottamista itsestä ja toisista. Itsensä johtaminen on kykyä huomioida omaa toimintaa ja ajatusmalleja ja tehdä tarvittaessa siihen muutoksia. Itsensä johtaminen parantaa oman minän tuntemista ja sitä kautta parantaa itsetuntoa ja kykyä hallita itseään. Hyvän johtajan tulisi olla hyvä itsensä johtamisessa, jotta pystyy johtamaan toisia. Itsensä johtamisen avulla saamme ohjattua itsemme suoriutumaan esimerkiksi haastavasta tehtävästä ja pystymme asettamaan tavoitteita ja päämääriä.
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä, tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiosssa. Työntekijät ja työyhteisö kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointi voidaan jakaa fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä omaan työhön asennoitumiseen. Kun työhyvinvoinnin asiat ovat kunnossa työntekijät ovat tehokkaita ja voivat hyvin työssään. Työhyvinvointiin vaikuttavat niin työpaikan ulkoiset kuin sisäiset asiat. Työntekijän elämänhallinta tulee olla kunnossa, jotta hän jaksaa suoriutua työstä niin, että vapaa-ajalla pystyy ja jaksaa keskittymään muihin asioihin. Työpaikan vuorovaikutussuhteet tulee olla kunnossa ,ilmapiirin avoin ja luottava, jotta työympäristö tukee luovaa ja sujuvaa työntekoa. Työnjohtajan tulisi olla avoin ja kannustava. Itsensä johtamisen keinoilla on vaikutusta työhyvinvointiin, kun hallitsee omaa elämää, voi paremmin myös työssä.
Sain suoritettuani akvaariotentin opettajalta hyvää ja kannustavaa palautetta. Hän kirjoitti muun muassa, että minulle muodostuu käsitys sinusta tulevana ammatillisena opettajan, jolla on valmiudet kohdata opiskelijat, työyhteisön jäsenet, läheiset ja oma itsensä arvostavasti ja inhimillisesti. Olet tietoinen itsesi johtamisen peruskivistä, osaat johtaa itseäsi, josta saavat nauttia ja hyötyä kaikki ympärillä olevat ihmiset ja eläimet.
Tuntui erityisen hyvältä saada posiitiivista palautetta tässä vaiheessa opiskeluja. Tämä palautteen saanti havainnolisti minulle hyvin sen minkälainen merkitys opiskelijalle hyvällä ja onnistuneella palautteella voi olla. Vaikeita asioita käsitellessä oikein saatu palaute antaa aivan hirveästi voimaa ja rohkeutta jatkaa eteenpäin!
Alkuun ymmärsin tehtävä annon hivenen väärin, mutta huomasin virheeni ja jatkoin vastausteni työstämistä. Erityisesti työhyvinvoinnin osalta jouduin tekemään täydennöksiä ja tuntuu, että voisin jatkaa vastausteni käsittelyä vaikka kuinka.
Itsensä johtamisella tarkoitetaan itseensä kohdistuvaa vaikuttamista ja kurinalaista itsensä ohjaamista. Tämä on jatkuvaa muuttumista, uuden oppimista ja vanhan poisoppimista, juurtuneiden asenteiden ja uskomusten kyseenalaistamista sekä ennen kaikkea vastuun ottamista itsestä ja toisista. Itsensä johtaminen on kykyä huomioida omaa toimintaa ja ajatusmalleja ja tehdä tarvittaessa siihen muutoksia. Itsensä johtaminen parantaa oman minän tuntemista ja sitä kautta parantaa itsetuntoa ja kykyä hallita itseään. Hyvän johtajan tulisi olla hyvä itsensä johtamisessa, jotta pystyy johtamaan toisia. Itsensä johtamisen avulla saamme ohjattua itsemme suoriutumaan esimerkiksi haastavasta tehtävästä ja pystymme asettamaan tavoitteita ja päämääriä.
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä, tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiosssa. Työntekijät ja työyhteisö kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointi voidaan jakaa fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä omaan työhön asennoitumiseen. Kun työhyvinvoinnin asiat ovat kunnossa työntekijät ovat tehokkaita ja voivat hyvin työssään. Työhyvinvointiin vaikuttavat niin työpaikan ulkoiset kuin sisäiset asiat. Työntekijän elämänhallinta tulee olla kunnossa, jotta hän jaksaa suoriutua työstä niin, että vapaa-ajalla pystyy ja jaksaa keskittymään muihin asioihin. Työpaikan vuorovaikutussuhteet tulee olla kunnossa ,ilmapiirin avoin ja luottava, jotta työympäristö tukee luovaa ja sujuvaa työntekoa. Työnjohtajan tulisi olla avoin ja kannustava. Itsensä johtamisen keinoilla on vaikutusta työhyvinvointiin, kun hallitsee omaa elämää, voi paremmin myös työssä.
Sain suoritettuani akvaariotentin opettajalta hyvää ja kannustavaa palautetta. Hän kirjoitti muun muassa, että minulle muodostuu käsitys sinusta tulevana ammatillisena opettajan, jolla on valmiudet kohdata opiskelijat, työyhteisön jäsenet, läheiset ja oma itsensä arvostavasti ja inhimillisesti. Olet tietoinen itsesi johtamisen peruskivistä, osaat johtaa itseäsi, josta saavat nauttia ja hyötyä kaikki ympärillä olevat ihmiset ja eläimet.
Tuntui erityisen hyvältä saada posiitiivista palautetta tässä vaiheessa opiskeluja. Tämä palautteen saanti havainnolisti minulle hyvin sen minkälainen merkitys opiskelijalle hyvällä ja onnistuneella palautteella voi olla. Vaikeita asioita käsitellessä oikein saatu palaute antaa aivan hirveästi voimaa ja rohkeutta jatkaa eteenpäin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)